KUKA OLEN JA MITEN PÄÄDYIN TÄNNE ?

Lapsena keksin salakieliä ja etsin aarteita kivien alta. Kirjoitin tarinoita, näytelmiä ja novelleja. Askartelin, tein savitöitä, menin metsään tekemään tilataidetta oksista ja sammaleesta. Vietin koko kouluiän kuvataidepainotteisilla luokilla. Olin mukana näytelmäkerhossa ja koulun kuorossa, ja ohjasin nuorempien koululaisten näytelmä- ja kuvataidekerhoja. Kirjoitin päiväkirjaa joka ilta. Kotona kuunneltiin maailmanmusiikkia, maalattiin tauluja ja juteltiin elämän suurista kysymyksistä. Yläasteikäisenä opettelin itse perussoinnut koulun pianolla, ja 19-vuotiaana ostin ensimmäisen kitarani.

 

Pääni oli täynnä unelmia ja menin aina niitä kohti. Enemmän kuin mitään muuta halusin seikkailla ja nähdä maailmaa. Olin itsenäinen ja villi sielu, joka kulki yksin maailmalla eikä oikein osannut pelätä mitään. Reissasin vuorilla, merillä, autiomaissa, miljoonakaupungeissa ja sademetsissä rinkan, kitaran ja päiväkirjan kanssa. Aloin purkaa ajatuksiani lauluiksi. Järjetön vapauden tunne ja elämän yllätyksellisyys olivat monen vuoden ajan parasta maailmassa. Noilla reissuilla koin siihenastisen elämäni onnellisimmat, surullisimmat, pelottavimmat ja ikimuistoisimmat hetkeni. Noista kokemuksista syntyivät ensimmäiset omat lauluni.

 

Opiskelin sosionomiksi ja tein ohjaajan töitä lastenkodeissa ja nuorisokodeissa. Autoin lapsia ja nuoria etsimään väyliä tunteidensa purkamiseen. Jollekin väylän tarjosi kirjoittaminen, jollekin juoksu tai nyrkkeily, jollekin laulaminen. Musiikki liittyi aika usein sisimmän purkamiseen, niinkuin minullakin. Tutustuin musiikkiterapiaan ja taideterapiaan, ja sydämessäni tiesin että tulisin yhdistämään auttamistyön ja luovuuden jollain tavalla.

 

Työhöni kuului säännöllistä kirjoitustyötä raporttien ja kasvatussuunnitelmien muodossa. Kirjoitin työkseni myös sosiaalialan kolmannen sektorin projektien vuosi- ja päätösraportteja. Minulta pyydettiin oikolukua ja kirjoitusapua hakemuksiin tai nettisivuille. Kirjoittaminen oli minulle luonteva tapa käsitellä asioita ja ymmärtää elämää. Reissuiltani olin kirjoittanut kirjan verran matkakertomuksia.

 

Myöhemmin tuli uusia unelmia. Asetuin aloilleni ja sain kaksi lasta. Olin kotiäitinä noin 4 vuotta. Tuona aikana kirjoitin lisää lauluja ja musiikin merkitys kasvoi koko ajan. Aina kun näin lehdessä lauluntekokurssien mainoksia, sydämeni löi monta ylimääräistä iskua. Tiesin, että tuota tunnetta kuuluu seurata. Aloin opiskella musiikin teoriaa, otin laulutunteja, kävin äänitys- ja yrittäjyyskursseja ja perustin oman bändin. Syksyllä 2011 lähdin opiskelemaan HEO:n lauluntekijälinjalle. 

 

Opiskeluvuosi antoi uuden suunnan elämälle. Sain valtavasti uutta intoa, tietoa ja motivaatiota. Päätin, etten vielä palaa sosiaalialalle vaan lähden kokeilemaan lauluntekijän ja ennenkaikkea sanoittajan polkua.

 

Tein monia asioita päällekkäin: opiskelin ja tein koulutehtäviä yöllä kun lapset nukkuivat, treenasin bändin kanssa, opettelin tuottamista, hoidin bändin keikkamyynnin, juoksin keikoilla.. Yritin tasapainoilla villien aikataulujen seassa ja samaan aikaan opettelin yksinhuoltajan arkea kahden pienen lapsen kanssa. Totesin, että nyt on hieman liikaa asioita samaan aikaan. Karsin pois kaiken ylimääräisen ja vedin selkeän rajan työn ja vapaa-ajan välille. Keskityin ainoastaan sanoittamiseen ja elämään lasteni kanssa. Se oli oikea päätös oikealla hetkellä. 

 

Sanoitusasiat lähtivät rullaamaan eteenpäin. Yhteistyöverkosto kasvoi, ja tutustuin moniin säveltäjiin, tuottajiin ja laulajiin. Sain ihania sävellyksiä sanoitettavaksi, ja pääsin tekemään musiikkia monien lahjakkaiden taiteilijasielujen kanssa. Ensimmäinen laulutekstini julkaisiin syksyllä 2013, ja pikkuhiljaa julkaisuja tuli lisää. Kirjoitin sanoituksia joko suoraan jollekin artistille tai yhdessä artistin kanssa, tai usein niin että vasta valmiille laululle etsittiin esittäjää. Kirjoitin useita sanoituksia myös suoraan keikkailevien laulajien ja yhtyeiden ohjelmistoon (niiden, jotka eivät ihan lähiaikoina ole tekemässä levyä), ja näiden keikoilla soivien kappaleiden osalta levytys voi tulla ajankohtaiseksi myöhemmin.

 

Lauluntekijät alkoivat pyytää minua kommentoimaan tekstejään. Tykkäsin tuosta tehtävästä. Monet lähettivät kuunneltavakseni keskeneräisen biisin ja kysyivät, saisinko rakennettua biisin tekstistä toimivan. Olin innoissani keskeneräisistä biiseistä, ja tein niitä tosi mielelläni valmiiksi. Pikkuhiljaa tuo kuvio kasvoi ja minua pyydettiin erilaisiin projekteihin tekemään tekstejä tai tekstituotantoa. Opin koko ajan lisää ja tiesin, että tämä on minun juttuni. Tai siis yksi niistä. Lähdin laajentamaan tekstituotanto- ja valmennuskuvioita. 

 

Nykyään arki kuluu luovuuden parissa. Teen muokkauksia, korjauksia, sanoituksia tai kokonaisia lauluja, ja kaikkea siltä väliltä. Valmennan biisintekijöitä, opetan sanoitustekniikoita ja hion asiakkaiden kanssa keskeneräisiä biisejä valmiiksi. Rakennan uusien artistien paketteja yhdessä muiden musiikkialan tekijöiden kanssa. Työpäivä voi kulua asiakkaiden valmennustuntien merkeissä, yksin työpöydän ääressä, pianon ääressä tai puhelin korvalla, luovalla porukalla studion hämärässä, opetustyössä laululyriikkakurssilla, biisileirillä mökkimaisemissa tai läppäri sylissä kahvilan pöydässä. Tilanteet ja paikat vaihtelevat ja se sopii minulle erittäin hyvin. 

 

Minulla on lisäksi ikiomia lauluja, joita teen taiteilijanimellä Jade. Taiteilijanimi on ollut käytössäni vuodesta 2009 lähtien. Omia lauluja on reissuvuosilta, opiskeluvuosilta ja muiltakin vuosilta tähän hetkeen saakka. Ikiomat laulut ovat minulle rakkaita enkä aio heittää niitä pois. Vaikka oma bändi monista käytännön syistä lopetti muutama vuosi sitten, rakkaus omien laulujen kirjoittamiseen ei ole koskaan loppunut. Kirjoitan edelleen myös Jade-lauluja ja julkaisen niitä myöhemmin. Kun kirjoitan muille, mietin aina kenelle kirjoitan, millaista tekstiä tietty artisti voi laulaa, tai voiko radiobiiseissä sanoa näin. Kun kirjoitan omia laulujani, kukaan tai mikään ei määrittele sitä mitä teen. Omat lauluni ovat vapaan sieluni tuotoksia ja ne tulevat omaan käyttööni. Lähiaikoina olen saanut varmuuden siitä, että palaan myöhemmin äänittämään ja esittämään niitä. En kuitenkaan kiirehdi tuon asian kanssa. Nuo laulut ovat koko ajan olemassa, ja minä kasvan niiden rinnalla.

 

Olen vapaa kirjoittaja. En edusta mitään ulkopuolista musiikkiyhtiötä, tiettyä genreä tai ennalta määriteltyä kirjoitustyyliä. Minulla on vapaat kädet ja käytän luovuuttani aina vaihtelevan tilanteen mukaan. Ohjaan asiakkaitani aina yksilöllisesti ja kannustan heitä pitämään kiinni omista persoonallisista vahvuuksistaan kaiken pyörityksen keskellä.  

 

Elämäni tärkeimpiä mottoja ovat: 

Seuraa sisäistä ääntäsi” 

Toteuta unelmasi

Rakasta

Älä unelmoi elämääsi vaan elä unelmasi

 

Ja vielä yksi tärkeä lause: ”Not all those who wander are lost” - J.R. Tolkien.

 

Tuossa ovat raamit kaikelle kulkemiselleni läpi elämän. Yritän myös aina kannustaa muita kulkemaan kohti omia unelmiaan. 

Siinä on taas yksi syy sille, miksi nämä nettisivut ovat olemassa.

 

 

Annika Tello

 

      

 

Lisää taustatarinaa luettavissa täältä: www.elvisry.fi/artikkeli/laulu-ja-matkakitara